Afrika, Silvano ja Sheila

Nyt vihdoin aattelin kertoa näistä Oulunsalon tunneista, kun en viitsinyt tunkea viime postaukseen näitä. Kirjottelen tämmöset pienet kuvailut kaikista tunneista, ettei tekstiä tulisi liikaa. Yritän sitten tästä lähtien postailla näistä tunneista erikseen.

Muutama viikko sitten menin Afrikalla koulutunnilla. Työskenneltiin melko paljon ympyröillä. Alussa verkkailtiin ja Afrika tuntui ihan hyvältä. Sitten kun alettiin työstämään enemmän, niin se parani paljon paremmaksi ja varsinkin laukassa tuli hyviä pätkiä. Mentiin ilman jalustimia ravissa ympyrällä ja tehtävänä oli pienentää ympyrää, jonka jälkeen väistöt takaisin isolle ympyrälle. Ravissa mulla oli ongelmia istumisessa, kun ei ollut tullut pitkään aikaan tuuppailtua kunnolla. No aika ajoin heppa meni ihan kivasti. Laukassa istuminen oli helpompaa ja Affe menikin oikein kivasti laukassa. Tehtiin tuota samaa tehtävää suurin piirtein koko tunti. Sitten loppuverkat ja seuraava kyytille. Tunnista ja Afrikasta jäi tosi kivat fiilikset, joten toivoin sitä seuraavalle estetunnille.

Seuraavana olikin vuorossa esteet ja ratsuna se toivottu Afrika. Aluksi verkkailtiin taas askellajit läpi ja sitten alettiin hyppäämään. Tultiin aluksi pientä ristikkoa, joka nostettiin pystyksi lopulta. Sitten alettiin tulemaan erinlaista kääntymistehtävää. Afrika hyppäsi kivasti, minulla vain koitui ongelmaksi kantapää, jota Affe ei voi sietää. No muutaman muistutuksen jälkeen, sain jalan korjattua ja heppa näytti tyytyväiseltä. Hypättiin korkeimmillan ehkä 70cm. Afrika on hyvä siitä, että sen voi käntää ihan pennin päällä vaikka se suuri onkin, joten käännöksetkään eivät tuottaneet ongelmia. Tästäkin tunnista jäi ihan hyvät fiilikset.

Sitten olikin taas koulutunti ja ratsuna oli tällä kertaa Silvano. Tunnille mentäessä fiilikset eivät olleet korkealla. Olin itse väsynyt ja olin kuullut hevosen olevan nihkeä ja melko ei-toivottu ratsu. Hyppäsin selkään ja verkkailin vähän aikaa. Heppa tuntui jo alusta lähtien hitaalta ja ärsyttävältä. Niko tuli pitämään tuntia ja käski meidän laittaa jalustimet kaulalle ja siirtyä ympyröille. Siinä sitten alettiin saman tien ravaamaan ja työstämään. Tehtävä oli samantapainen kuin viime koulutunnilla, mutta väistöjä ei ollut ja isolla ympyrällä piti mennä isoa ravia ja pienellä ympyrällä mahdollisimman pientä. Silvanon ravi ei ollu thirveän miellyttävä, ainakaan kun piti pidentää sitä. Pienemmät ympyrät onnistuivat huomattavasti paremmin, kun pystyin istumaan ja keskittymään. Välillä tuli tosi hyviä pätkiä. Loppua kohden voimat oli ihan lopussa, koska ravasimme suunnilleen koko tunnin. Laukassa en enää jaksanut ratsastaakkaan, kun voimat oli niin lopussa. Tuli kuitenkin muutama hyvä pätkä. Lopussa mentiin vielä koko uralla ja päätin sitte tippuakkin, kun siirsin laukasta raville, ja tasapaino petti kokonaan. Phe kramppasi ja häntäluu ei tykänn, mutta takasi selkään ja vielä hetken aikaa piti pinnistellä. Sitten alas seelästä ja sai huokaista helpotuksesta. Ei tullut ihan suosikkihevosta Silvanosta, ehkä sen toimivuus oli kuitenkin vain minusta kiinni.

Seuraavalla viikolla oli sitten taas esteitä ja kuulin minulla olevan Roberto. Tallille päästyäni Alisa tuli kuitenkin pyytämään voisimmeko vaihtaa, kun hänellä oli Sheila. No minulle se kävi loistavasti ja hetken suostuteltuamme Nikoa, hän lupasi meidän vaihtaa, vaikka epäilikin pysynkö kyydissäkään. Opettajana meillä oli tuuraamassa Kaisaa entinen valmentajani Krista. Oli mahtavaa päästä pitkästä aikaa Kristan hyppytunnille. Alusa verkkailtiin molempiin suuntiin. Sheila oli melko vauhdikas ja sain aikalailla pidätellä sitä. Loppuen lopuksi se alkoi jo kuuntelemaan paremmin ja rauhottui. Alussa tultiin pientä puomitehtävää ravissa. Sitten tehtävän loppuun nostettiin pysty, jonka päällä piti nostaa laukka. Sheila kuunteli hyvin ja kaikki onnistui. Sitten tultiin sarjaa (pysty-3 laukkaa-okseri), johon lähestyttiin aluksi ravissa ja sen jälkeen laukassa.  Sitten lisättiin sarjan jälkeen vielä kaarre ja pysty. Sheila hyppäsi hyvin, itse toin sen pari kertaa huonoon paikkaan viimeiselle, mutta poni kuitenkin hyppäsi rehellisesti. Sen tehtävän jälkeen tultiin vielä sitä viimeistä pystyä, siitä kaarre vasemmalle ja sarjan eka pysty. Sitten vielä lopuksi tultiin sarjaa, jota nostettin vähän ja lopussa eka pysty oli joku 85 ja okseri 95. Sheila hyppäsi kaikki mukisematta ja pystyin olemaan niiin tyytyväinen poniin. Siihen oli hyvä lopettaa, joten sittenn loppuverkat ja seuraava kyytille. Kävin vielä toivomassa Sheilaa seuraavallekkin tunnille.

   

Eilen menin sitten tallille kaverini Millan kanssa joka tuli kuvaamaan. Listoissa luki Sheila ja taukotilassa sain tietää että me hypätään taas.  Jes! Varustin Sheilan valmiiksi ja lähdin maneesiin. Hyppäsin selkään ja aloin verkkailemaan melko nopeasti. Aluksi Sheila oli jäykkä ja jännittynyt, mutta pienen jankkaamisen jälkeen se alkoi rentoutua. Aloimmekin sitten tulemaan pientä ristikkoa, joka nousi myöhemmin pystyksi. Sitten aloimme tulemaan taas pieniä käännöstehtäviä. Alla olevasta koosteesta saatte varmaan paremmin selvää minkälaisia mutkia tehtiin. Sheila kuitenkin toimi hyvin  ja kääntyi nopeasti. Korkeimmillaan hypättiin jotain 80cm. Loppuverryttelyssä Sheila rentoutui kivasti ja tästäkin tunnista jäi hyvä fiilis. Kaisakin sanoi, että meillä meni hyvin. Ensi viikolla olisi sitten vuorossa koulutunti ja toiveena on Sheila.