perjantai 22. marraskuuta 2013

Kovaa ja korkealta

Apua, luulin kirjoittaneeni jo viime viikosta, mutta huomasin nyt etten ole saanut kuin aloitettua. Saatte sitten kuulla nyt siitäkin. Eli viime viikon tiistaina oli jälleen tunti Oulunsalossa, jonne suuntasimme Millan kanssa. Meillä oli koulutunti ja menin jälleen Sheilalla, kuten toivoin. Sheila oli jo valmiina tunnilla, joten ei ollu mikää kiire. Tunnilla verkattiin aluksi normaaliin tapaan ja Sheila ei tuntunut kovin hyvältä. Pikkuhiljaa se kuitenkin parani, kun itselläni loksahti palaset kohdilleen. Tultiin aluksi pujotellen puomeja keskihalkaisijalla laukassa ja niiden väleissä piti aina vaihtaa laukka. Myöhemmin sitten ilman laukanvaihtoja, mutta päädyssä vaihdettiin. Sheila meinasi varsinkin päädyssä vaihtaessa ryntäillä, eikä vaihtanut kovin helposti. Muutama hyvä vaihto kuitenkin tuli. Sitten menimmekin suurimman osan tuntia kiemuroita käynnissä ja ravissa. Sheila meinasi välillä taas juosta vähän liikaa ja itsellänikin meni hermot hetkittäin. Lopputunnista se oli kuitenkin jo parempi. Video kertoo varmaan enemmän!

   

Nyt tiistaina menin taas tuttuun tapaan tallille. Olin kerrankin aikaisessa, eikä hevosiakaan ollut vielä jaettu. Vähä ajan kuluttua Kaisa tuli ja saimme hevoset. Meitä ei ollutkaan tällä tunnilla kuin viisi ja Kaisa lupasi meidän hyppäävän kerrankin vähän korkeampaa. Saadessani kuulla, että ratsunani olisi jälleen Sheila, odotin tuntia malttamattomana. Ihanaa päästä taas hyppäämään tuolla ponilla!

 Sheila meni edellisellä, joten ehdin hyvin syödä ja vaihtaa kamppeet. Sitten maneesiin ja verkkaileen. Ensin tultiin yhtä pystyä, joka oli aluksi joku 60cm. Lopuksi se nousi pikkuhiljaa 95cm. Toin Sheilan aluksi vähän huonoihin päikkoihin, mutta silti poni hyppäsi rehellisesti joka kerta. Sitten kun saatiin hyppyjä enemmän niin alkoi sujua. Pystyn lisäksi alettiin tulemaan sarjaa, jossa oli yhden laukan väli ja esteet olivat aluksi jotain 60cm. Sen jälkeen sarjaan lisättiin kolmas este ja sama homma jatkui. Varsinkin sarjalle tuli hyviä hyppyjä ja istuntanikin oli niissä parempi. Sitten yksinäinen pystykin lisättiin sarjaan ja viimeisestä esteestä tehtiin okseri. Pystytpysyivät kokoajan samalla korkeudella, mutta viimeistä okseria nostettiin pikkuhiljaa. Me kaikki tulimme vielä metriä ja Kaisa sitten nosti minulle 110 ja tultiin vielä Sheilan kanssa se. Poni hyppäsi joka kerta, oli kuulolla ja antoi virheeni anteeksi. Tuo poni on kyllä jotaki niin upeeta! Sitten loppuverryttely ja seuraava kyytille. Sekä paaljon kehuja ponille!

110cm

   
Videossa toinen video on metriltä ja viimeinen 110 (:

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Afrika, Silvano ja Sheila

Nyt vihdoin aattelin kertoa näistä Oulunsalon tunneista, kun en viitsinyt tunkea viime postaukseen näitä. Kirjottelen tämmöset pienet kuvailut kaikista tunneista, ettei tekstiä tulisi liikaa. Yritän sitten tästä lähtien postailla näistä tunneista erikseen.

Muutama viikko sitten menin Afrikalla koulutunnilla. Työskenneltiin melko paljon ympyröillä. Alussa verkkailtiin ja Afrika tuntui ihan hyvältä. Sitten kun alettiin työstämään enemmän, niin se parani paljon paremmaksi ja varsinkin laukassa tuli hyviä pätkiä. Mentiin ilman jalustimia ravissa ympyrällä ja tehtävänä oli pienentää ympyrää, jonka jälkeen väistöt takaisin isolle ympyrälle. Ravissa mulla oli ongelmia istumisessa, kun ei ollut tullut pitkään aikaan tuuppailtua kunnolla. No aika ajoin heppa meni ihan kivasti. Laukassa istuminen oli helpompaa ja Affe menikin oikein kivasti laukassa. Tehtiin tuota samaa tehtävää suurin piirtein koko tunti. Sitten loppuverkat ja seuraava kyytille. Tunnista ja Afrikasta jäi tosi kivat fiilikset, joten toivoin sitä seuraavalle estetunnille.

Seuraavana olikin vuorossa esteet ja ratsuna se toivottu Afrika. Aluksi verkkailtiin taas askellajit läpi ja sitten alettiin hyppäämään. Tultiin aluksi pientä ristikkoa, joka nostettiin pystyksi lopulta. Sitten alettiin tulemaan erinlaista kääntymistehtävää. Afrika hyppäsi kivasti, minulla vain koitui ongelmaksi kantapää, jota Affe ei voi sietää. No muutaman muistutuksen jälkeen, sain jalan korjattua ja heppa näytti tyytyväiseltä. Hypättiin korkeimmillan ehkä 70cm. Afrika on hyvä siitä, että sen voi käntää ihan pennin päällä vaikka se suuri onkin, joten käännöksetkään eivät tuottaneet ongelmia. Tästäkin tunnista jäi ihan hyvät fiilikset.




Sitten olikin taas koulutunti ja ratsuna oli tällä kertaa Silvano. Tunnille mentäessä fiilikset eivät olleet korkealla. Olin itse väsynyt ja olin kuullut hevosen olevan nihkeä ja melko ei-toivottu ratsu. Hyppäsin selkään ja verkkailin vähän aikaa. Heppa tuntui jo alusta lähtien hitaalta ja ärsyttävältä. Niko tuli pitämään tuntia ja käski meidän laittaa jalustimet kaulalle ja siirtyä ympyröille. Siinä sitten alettiin saman tien ravaamaan ja työstämään. Tehtävä oli samantapainen kuin viime koulutunnilla, mutta väistöjä ei ollut ja isolla ympyrällä piti mennä isoa ravia ja pienellä ympyrällä mahdollisimman pientä. Silvanon ravi ei ollu thirveän miellyttävä, ainakaan kun piti pidentää sitä. Pienemmät ympyrät onnistuivat huomattavasti paremmin, kun pystyin istumaan ja keskittymään. Välillä tuli tosi hyviä pätkiä. Loppua kohden voimat oli ihan lopussa, koska ravasimme suunnilleen koko tunnin. Laukassa en enää jaksanut ratsastaakkaan, kun voimat oli niin lopussa. Tuli kuitenkin muutama hyvä pätkä. Lopussa mentiin vielä koko uralla ja päätin sitte tippuakkin, kun siirsin laukasta raville, ja tasapaino petti kokonaan. Phe kramppasi ja häntäluu ei tykänn, mutta takasi selkään ja vielä hetken aikaa piti pinnistellä. Sitten alas seelästä ja sai huokaista helpotuksesta. Ei tullut ihan suosikkihevosta Silvanosta, ehkä sen toimivuus oli kuitenkin vain minusta kiinni.


Seuraavalla viikolla oli sitten taas esteitä ja kuulin minulla olevan Roberto. Tallille päästyäni Alisa tuli kuitenkin pyytämään voisimmeko vaihtaa, kun hänellä oli Sheila. No minulle se kävi loistavasti ja hetken suostuteltuamme Nikoa, hän lupasi meidän vaihtaa, vaikka epäilikin pysynkö kyydissäkään. Opettajana meillä oli tuuraamassa Kaisaa entinen valmentajani Krista. Oli mahtavaa päästä pitkästä aikaa Kristan hyppytunnille. Alusa verkkailtiin molempiin suuntiin. Sheila oli melko vauhdikas ja sain aikalailla pidätellä sitä. Loppuen lopuksi se alkoi jo kuuntelemaan paremmin ja rauhottui. Alussa tultiin pientä puomitehtävää ravissa. Sitten tehtävän loppuun nostettiin pysty, jonka päällä piti nostaa laukka. Sheila kuunteli hyvin ja kaikki onnistui. Sitten tultiin sarjaa (pysty-3 laukkaa-okseri), johon lähestyttiin aluksi ravissa ja sen jälkeen laukassa.  Sitten lisättiin sarjan jälkeen vielä kaarre ja pysty. Sheila hyppäsi hyvin, itse toin sen pari kertaa huonoon paikkaan viimeiselle, mutta poni kuitenkin hyppäsi rehellisesti. Sen tehtävän jälkeen tultiin vielä sitä viimeistä pystyä, siitä kaarre vasemmalle ja sarjan eka pysty. Sitten vielä lopuksi tultiin sarjaa, jota nostettin vähän ja lopussa eka pysty oli joku 85 ja okseri 95. Sheila hyppäsi kaikki mukisematta ja pystyin olemaan niiin tyytyväinen poniin. Siihen oli hyvä lopettaa, joten sittenn loppuverkat ja seuraava kyytille. Kävin vielä toivomassa Sheilaa seuraavallekkin tunnille.

   

Eilen menin sitten tallille kaverini Millan kanssa joka tuli kuvaamaan. Listoissa luki Sheila ja taukotilassa sain tietää että me hypätään taas.  Jes! Varustin Sheilan valmiiksi ja lähdin maneesiin. Hyppäsin selkään ja aloin verkkailemaan melko nopeasti. Aluksi Sheila oli jäykkä ja jännittynyt, mutta pienen jankkaamisen jälkeen se alkoi rentoutua. Aloimmekin sitten tulemaan pientä ristikkoa, joka nousi myöhemmin pystyksi. Sitten aloimme tulemaan taas pieniä käännöstehtäviä. Alla olevasta koosteesta saatte varmaan paremmin selvää minkälaisia mutkia tehtiin. Sheila kuitenkin toimi hyvin  ja kääntyi nopeasti. Korkeimmillaan hypättiin jotain 80cm. Loppuverryttelyssä Sheila rentoutui kivasti ja tästäkin tunnista jäi hyvä fiilis. Kaisakin sanoi, että meillä meni hyvin. Ensi viikolla olisi sitten vuorossa koulutunti ja toiveena on Sheila.








   

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

TET sarin tallilla 30.9.-4.10.2013

Saimpas vihdoin aikaiseksi tulla kirjoittelemaan tänne blogin puolellekkin. Olin tosiaan muutama viikko sitten viikon työelämään tutustumassa Sarin tallilla Rantsilassa, kuten otsikosta voikin päätellä. Tarkoitushan minulla oli päivitellä sieltä käsin muutamana päivänä viikon aikana, mutta aika meni niin tiukille, että yöunet olisivat tainneet jäädä välistä. En siis kerro nyt jokaisesta päivästä erikseen, koska tekstiä tulisi ihan liikaa ja työtehtävätkin olivat niin samanlaisia.

Lähdimme neljän ihmisen voimin kohti Rantsilaa sunnuntaina. Ahtauduttiin autoon matkalaukkujen ja ruokien kera. Oli melko tiivis tunnelma, ku kaikilla puolet tavaroista sylissä. Saatiin kuitenki kaikki mahtumaan ja päästiin lähtemään. Matka meni melko nopeasti, oltiin alle tunnin päästä jo perillä. Siellä sitten tavarat ulos ja asettumaan taloksi meille varattuun leiritaloon. Ja kun tavarat oli levitetty ja nukkumapaikat valittu, menimme tallille. Sari tuli meitä vastaan, kun oli juuri saanut iltatallin hoidettua. Kävimme katsomassa heppoja ja mentiin sitten takaisin talolle. Ilta vietettiin syöden ja jutellen. Saatiin työvuorotkin jaettua seuraavalle aamulle ja minulla oli onneksi vasta myöhempi vuoro joka alkoi puoli 10. Iltatoimien jälkeen olin vielä koneella ja sitte aloin nukkumaan.





Työvuoroja oli siis kaksi, joihin meni aina pari ihmistä. Aamuvuoro alkoi 6.45 ja loppui yhdeksän maissa viimestään. Sen jälkeen toinen pari meni 9.30 tallille. Se vuoro kesti sitten vähän pitempään, joskus kahden aikaan päästiin syömään. Kahdeltatoista onneksi aamuvuorolaisetkin tulivat apuun. Sitten syönnin jälkeen jossain vaiheessa talliin, viimeistään puoli neljän aikaan. Sitten viiteen asti hommia ja tuntien aikana oli vapaa-aikaa, joka yleensä vietettiin kuitenkin tallilla touhutessa. Sitten tuntien jälkeen yhdeksän aikaan iltatalli ja sen jälkeen nukkumaan.




Työtehtäviä oli paljon. Aamulla, päivällä ja illalla ruokittiin hevoset. Aamulla siivottiin myös kaikki karsinat. Sitten joka päivä olivat ratsastustunnit, joille hevoset laitettiin valmiiksi. Sitten oli muita pikkuhommia. Tallin lakaisua, hevosten laittoa Sarille ratsastettavaksi, varusteiden pesua ja putsausta, tavaroiden ja paikkojen järjestelyä, pihan haravointia, irtohypyttämistä, esteiden kantamista ja pidimmehän Miran kanssa yhden leikkitunninkin lapsille. Töitä kyllä riitti. Kuitenkin työ oli mukavaa, vaikkakin fyysisesti raskasta. Itse kuitenkin tykkään paljon eläimistä, erityisesti hevosista, joten työ oli mielekästä. On sitä tullut paljon mietittyä voisiko tätä tehdä tulevaisuudessa työkseen. Päätöstä en ole vielä saanut tehtyä, aika näyttää.





TET-jakso oli kuitenkin tosi mukava!
Tässä olisi vielä pieni kooste jaksosta, toivottavasti pidätte.

   

torstai 26. syyskuuta 2013

Uutta blogia kehiin

Vihdoin sain aikaseksi tehdä tämän blogin! Nyt on siis kuviot muuttunu melko lailla, joten päätin tehdä kokonaan uuden blogin. Ja te jotka ette ole minusta aiemmin kuulleet, olen siis 1998 vuonna syntynyt tyttö Pohjois-Pohjanmaalta. Lisätietoja voi lukea omalta esittelysivultani, joka löytyy painamalla oikealla olevaa linkkiä. Nyt käyn siis vakiotunneilla Oulunsalon ratsastuskoululla ja katsotaan miten siellä alkaa sujumaan.

Mennään sitten asiaan! Olen nyt ehtinyt käydä muutamalla tunnilla Oulunsalossa ja voisin kertoa hieman niistä. Muutama viikko sitten kävin tiistain Junnu B tunnilla hyppäämässä ja menin Alastralla. Tästä tulisi ihan ylipitkä jos älyttömän tarkasti tunnista selostaisin, joten saatte tyytyä pieneen kuvaukseen. Hyppäsimme pientä rataa. Päätimme ennen tuntia laittaa muutamia pelokkeita esteisiin ja lopulta sieltä löytyi porttia, vesimattoa (+ kumiankka tietenkin), taloa ja sen semmoista. Alussa meillä ei oikein sujunut, enkä meinannut millään nähdä oikeaa askelta. Syynä olikin liian lyhyt laukka, ja kun sain itseni heräteltyä, heräsi Alastrakin ja hypyt alkoivat sujua. Tultiin muutamia eri radan pätkiä. Alastra kuitenkin hyppäsi kaiken kieltelemättä, vaikken itse aina ollutkaan ihan menossa mukana. Tunnin jälkeen ei ollu tmikään mahtava fiilis, olisin voinut ratsastaa ja keskittyä paljon paremminkin. Hepalle kuitenkin paljon kehuja ja rapsutuksia, pelasti minut niin monessa tilanteessa.




   

Seuraava tunti ajoittuikin jo lauantaille, nimittäin kaverit pyysivät minua mukaan heidän järjestämälle leikkitunnille. No se sopi oikein hyvin ja lauantaina suuntasin tallille. Olin toivonut Alastraa ja sen sainkin. Tunti pidettiin sellaisella kokoonpanolla kuin Minä - Alastra, Annika - Saporo, Reetta - Elari, Noora - Sheila sekä Meeri - Anna. Aluksi verryteltiin vähän, jonka jälkeen oltiin viestiä. Leikittiin siitä muutaman kerran eri joukkueilla ja tuli sieltä pari voittoakin muistaakseni.. Sen jälkeen hypättiin muutama este ennenkuin jatkettiin. Sitten olikin vuorossa hevosenvaihtohippa, jota oltiinkin melkein koko loppu tunti. Pääsin sitten menemään kaikilla muillakin hepoilla ja oli oikeen kivaa. Selkäännousut eivät vaan joka kerta onnistuneet täydellisesti, alla olevasta koosteesta löytyy todisteet. Lopputunnista temppuiltiin vielä vähän ratsujemme kanssa. Alastrahan ei aiemmin ollut ollut leikkitunnill mukana, joten se oli sitten testauksessa minulla. No menin tietenkin uiden mukana kääntymään takaperin ja Alastra ei oikein tykännyt moisesta. Se heitti pari ukkia ja lähti ravaamaan. Sain sen kuitenkin pysäytettyä viime hetkellä etten pudonnut ja käännyin nopeasti etuperin. Otettiin sitten loppuverkat ja vietiin hepat talliin. Oli kyllä mukava tunti! Enkä edes tippunu kertaakaan, ikä on suuri ihme minulta, moni sen varmaan tietääkin ..









   

Sitten vielä viimeisimmästä tunnista pikakertaus. Menin Alastralla ja meillä oli koulua. Luvattiin muutaman kaverin kanssa mennä ilman satulaa joten se sitten toteutui. Tunnin aiheena oli pääosassa väistöt. Tehtävä on niin monimutkainen selittää, ettei siitä ymmärtäisi kukaan yhtään mitään joten tyytykää siihen että teimme väistöjä ja ympyröitä. Alastra toimi välillä ihan hyvin, mutta itseltäni virheitä kyllä löytyi. Välillä olin kenossa, epätasainen käsi, pohkeet siellä sun täällä, istunta hukassa tai jotain muuta mukavaa .. Tunnin jälkeen oli fiilikset taas niin maan alla kun vaan voi, miksen ikinä opi ratsastamaan? Noh, ehkä kaikki aikanaan. Sen näkee sitten.


kuvia en edes viitsi pistää enempää. Tyytykää tähän!

Ja tosiaan tästä blogista vielä sen verran, että ulkoasu on ihan vaiheessa vielä. Muuttelen tätä heti kun on aikaa!